TOPI-itsearviointiväline oman toiminnan ja osallistumisen pohdinnan tueksi

Hankkeessa on kehitellään uudenlaista digitaalista työvälinettä itsearvioinnin tueksi. TOPI-itsearviointiväline on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön oman toiminnan ja osallistumisen pohdinnan tueksi. TOPI on itsearviointiväline, jonka avulla henkilöt voivat  arvioida omaa osallistumistaan ja suoriutumistaan ryhmämuotoisissa tilanteissa. Työvälineen kehittämisestä ovat vastanneet Metropolian Ammattikorkeakoulun toimintaterapeuttiopiskelijat yhdessä tieto-ja viestintäalan opiskelijoiden kanssa.

Työväline on kokeiltavissa osoitteessa topi.metropolia.fi.
Huom! TOPI on vielä kehityksen alla ja sen toiminnallisuuksia kehitetään edelleen.

Lue lisää TOPIsta blogissamme.

TOPI

Työste-hankkeen päätavoitteena on tukea Itä-Helsingin alueen työn ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn vahvistumista. Hankkeessa on kehitelty uudenlaista digitaalisessa muodossa olevaa työvälinettä oman toiminnan tarkastelua varten. Työvälineen kehittämisestä ovat vastanneet Metropolian Ammattikorkeakoulun toimintaterapeuttiopiskelijat yhdessä tieto-ja viestintäalan opiskelijoiden kanssa.

Työväline nimettiin TOPI-reflektointityövälineeksi Metropolian toimintaterapeuttiopiskelijoille järjestetyn nimikilpailun tuloksena.  TOPI muodostuu sanoista Toiminta – Paikka (ympäristö) – Oma suoriutuminen ja osallistuminen – Itsereflektointi. TOPI pitää sisällään neljä erilaista lomaketta, jotka koostuvat kysymysväittämistä sekä viimeinen lomake avoimista kysymyksistä. Väittämät ja kysymykset ohjaavat henkilöä reflektoimaan, eli pohtimaan omaan toimintaan liittyviä tekijöitä, vahvuuksia sekä haasteita.

Kehittämistyö toteutettiin opiskelijoiden toimesta monimuotoisesti, missä yhdessä pohdittiin työvälineen käyttötarkoitusta sekä digitaalista muotoa. TOPI-työvälineen käyttäjinä olisivat työn ulkopuolella olevat ihmiset ja käyttötarkoituksen tulisi vastata heidän tarpeitaan. Opiskelija työryhmämme tiiviin yhteisen pohdinnan ja innoituksen tuloksena päädyttiin siirtää työvälineen ideointia suoraan kentälle.

TOPIn kehittämistyön tärkeimmäksi lähtökohdaksi muodostui kehittää työväline, joka vastaa parhaalla mahdollisella tavalla käyttäjiensä tarpeisiin. Tämän varmistamiseksi TOPIn suunnitteluun osallistuivat erilaisista syistä ja eri tavoin työn ulkopuolella olevat ihmiset. Suunnittelussa keskityttiin TOPIn kysymysväittämien ymmärrettävyyteen sekä digitaalisen työvälineen visuaalisen ulkoasun luomiseen.

TOPIn ideointia

Ideoita TOPIa varten on saatu haastattelemalla useita työn ulkopuolella olevia henkilöitä Myllypuron alueella. TOPIn jokainen lomake muodostuu omanlaisesta värimaailmastaan ja pyrkii siten assosioimaan ihmisen ajatukset halutun teeman äärelle. Lomakkeiden kohdalla on haluttu myös kiinnittää huomiota selkeyteen ja raikkauteen. Työväline ohjaa käyttäjäänsä etenemään haluttuun suuntaan lomakkeiden täyttämisessä. Jokaisen lomakkeen kohdalla on napakka ohjeistus ymmärrettävyyden selkeyttämiseksi. Lomakkeissa on myös kohderyhmän ideoimia ajatuksia liittyen kuhunkin otsikkoon.

TOPI-lomakkeiden väittämistä on pyritty muodostamaan mahdollisimman yksinkertaisia ja helposti ymmärrettäviä kokonaisuuksia. Väittämien tarkoituksena on ohjata käyttäjää pohtimaan omaa toimintaa ja siksi niiden rakenteen merkitys korostuu. TOPIn tarkoituksena on, että käyttäjä kykenee itsenäisesti täyttämään jokaisen lomakkeen ja saada siten tarkempaa ymmärrystä omaan toimintaan liittyen.  Työvälineen käytössä on päädytty myös siihen, että TOPIn tulisi olla  vain käyttäjän henkilökohtaista käyttöä varten. Halutessaan jokainen voisi esittää omia tietojaan virallisille osapuolille, kuten Kansaneläkelaitokselle (KELA).

TOPIn käytön hyöty

Työvälineen käyttämisen hyötynäkökulma nousi vahvasti esille haastatteluiden kautta. Tämän tarkentamiseksi pysähdyimme pohtimaan TOPIn hyötyä toimintaterapeuttisesta näkökulmasta. Pohdimme toimintaa ja sen merkitystä ihmiselle, sekä reflektoinnin liittymistä oman toiminnan tarkasteluun.

Ihminen toimii koko ajan –  työskentelee ja harrastaa, toimii yksin ja toimii ryhmässä, tekee jotain ajankuluksi ja lepää. Toiminta merkitsee jokaiselle eritavoin. Jokainen yksilö myös kokee toiminnan eritavoin. Toiminta voi olla  tuottavaa, virkistävää, uuvuttavaa, palkitsevaa, lannistavaa.  Monesti toiminnan jälkeen ei kuitenkaan tule tehtyä yhtä tärkeää asiaa, reflektointia. Ihminen tekee jotain ja saa siitä kokemuksen. Kokemus voi sisältää monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Toiminta on voinut tuntua miellyttävältä. Se on voinut herättää ihmettelyä. Toisaalta se on saattanut tuntua ikävältä. Tässä vaiheessa on tärkeää pohtia, miksi toiminta tuntui siltä kuin tuntui. Mitä tapahtui? Mikä oli positiivista, mikä negatiivista? Ja miksi?

TOPIn äärellä päädyimme siihen, että työvälineen tärkein tehtävä on toimia oman toiminnan reflektoinnissa – pohdinnassa. Sen kautta voi puntaroida tapahtunutta toimintaa, paikkaa, jossa toiminta tapahtui sekä omaa osallistumista ja suoriutumista toiminnasta. TOPI johdattaa myös miettimään tärkeää kysymystä ”miksi”. Mitkä asiat vaikuttivat siihen, mitä tapahtui?

Pohdinnan kautta muodostetaan uusia käsityksiä ja uutta ymmärrystä. Mitä voisi tehdä toisin, jotta seuraavalla kerralla sujuisi paremmin? Onko muutoksen tapahduttava itse toiminnassa, ympäristössä vai omissa toimintatavoissa? TOPI pilkkoo toiminnan, ympäristön ja oman suoriutumisen osiin, joiden avulla niihin vaikuttavia eri tekijöitä voi miettiä ja puntaroida. Lopuksi asetetaan tavoite tai tavoitteita seuraavaa kertaa varten. Se voi olla tarkasti määritelty tai laajempi. Sen kautta toiminnasta saatua kokemusta pyritään parantamaan.

Reflektointiprosessin aikana tapahtuu koko ajan oppimista. Henkilö oppii lisää omasta toiminnastaan, toimintaan suhtautumisestaan ja siitä suoriutumisestaan. Toiminnan kautta opitaan uutta ja saadaan näkemyksiä asioista sekä tekijöistä, jotka voivat mahdollistaa ja estää toiminnan onnistumista. Kun reflektointia tekee säännöllisesti – voi huomata kehittymistä itsessään. Kun ymmärtää, mitä on tehtävä toisin, jotta toiminnan tarjoama kokemus olisi parempi, voi tehdä muutoksia. Muutokset edesauttavat toiminnasta nauttimista ja sitä huomaa onnistuvansa paremmin. Sitä pääsee tavoitteisiin.

Pohdintaa

TOPI on lopullisessa muodossaan nettisivusto. Digitalisena toteutuksena TOPI edustaa uudenlaista työvälinettä, joka on kokonaisuudessaan suunniteltu yhteistyössä mahdollisten käyttäjien kanssa.  Digitaalisena työvälineenä TOPI on myös ekologinen ja edustaa siten nykyaikaista ympäristön ajattelua.  Sivustolle on jatkossa tarkoituksena tuottaa tietoa toiminnan merkityksestä ihmiselle ja tämän hyvinvoinnille. TOPI on vapaasti käytettävänä jokaiselle, joka haluaa ymmärtää tarkemmin omaan toimintaa sekä siihen liittyviä tekijöitä. Työväline on kokeiltavissa osoitteessa topi.metropolia.fi. Huomaathan, että TOPI on edelleen kehittelyn alla.

Työste-hanke mahdollisti meille opiskelijoille mahdollisuuden osallistua yhteistyöhön, jossa käsiteltiin työnulkopuolella olevien ihmisten osallisuutta sekä työvalmiuksien vahvistamisen keinoja. Hanke antoi opiskelijoille mahdollisuuden tuoda omaa osaamista ja näkemyksiä tärkeän aiheen äärelle, sekä luotti tietoon ja taitoon jota koulutuksemme on meille tarjonnut. Kehittämistyössä mukana oleminen on merkittävä oppimiskokemus ja vahvistaa identiteettiämme toimia toimintaterapeutteina opinnoistamme valmistuttuamme. Yhteistyöskentely tieto-ja viestintäalan opiskelijoiden kanssa opetti digitalisoinnin näkökulmaa ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Moniammatillinen työskentely mahdollisti myös TOPIn toteutumisen. Toivomme, että TOPI voisi palvella mahdollisimman monia ja tuoda uudenlaisia näkökulmia oman toiminnan tarkastelun äärellä.

TOPIa esitellään Työste-hankkeen ideapajassa Myllypuron Asukastalo Myllärissä 26.4.2017 klo 13:00. Tervetuloa kuuntelemaan!

Teksti: Toimintaterapeuttiopiskelijat Johanna Soini ja Sonja Nurmi

Syksy 2016 on ollut vilkasta aikaa! Työpajoissa ja kokeiluissa on tapahtunut paljon

Kevään 2016 työpajoissa ideoituja ja yhdessä päätettyjä kokeiluun vietäviä toimintoja on käynnistetty syksyn 2016 aikana . Näistä esimerkkeinä  ovat Kivijalkatoiminnan kokeilu Heka-talojen kanssa sekä Yhteisöllisen ruokailun kokeilu Aurinkoisen Hymyn kanssa. Kävelyporukat kokeilu on jatkunut ja vakiintunut alueen toiminnaksi. Sananlaskut -kokeilu on myös lähdössä hienosti eteenpäin. Kävelyporukat kokeilu on jatkunut viime keväästä alkaen ja kiitos siitä kuuluu ennen kaikkea vireille ja aktiivisille osallistujille.

Kokeilutoimintojen  kehittämisen rinnalla on jatkettu joka kuukausi toteutunutta ideapajatyöskentelyä Myllärissä. Näissä pajoissa on jaettu kokeilujen sisältämiä asioita, annettu tilaa uusille ideoille ja myös huolehdittu omasta hyvinvoinnista. Hanketyössä annamme itsestämme – siispä marraskuun ideapajassa keskityttiin omaan hyvinvointiin Metropolian fysioterapiaopiskelijoiden ohjauksessa.

paja

Työpajoihin ja kokeiluihin osallistuneet ovat olleet  erittäin aktiivisesti  Työsteen edustajina Myllypuron syksyn eri tapahtumissa, kuten Myllypuropäivässä ja Työsteen Sillat  seminaarissa.

kavelyseminaari

Ovelta ovelle, 370 ovea

370 oveaOven takaa kuuluu ääntä. Joku on tulossa avaamaan. “Hei, olemme geronomiopiskelijoita ja etsimme asukkaita, jotka olisivat kiinnostuneita asukastoiminnasta. Olisitko sinä kiinnostunut mukavasta yhteisestä tekemisestä naapureiden kanssa?” Vanha nainen kutsuu sisään. Elämäntarina huokuu naisen kasvoilta ja silmät kaipaavat läheistä, ne kaipaavat kuuntelijaa. Tarinoita ovien takana on monta. Miesporukka istuu sohvalla, tupakansavu leijailee kattoon. Naurua ja hilpeää huumoria vaan silmistä heijastuu kuva kovasta elämästä, pettymyksistä ja surusta. Taas uusi ovi, jonka avaa vanha mies: “Kyllä sitä aika yksin on kun ovi menee kiinni.” Yhden oven takaa katsoo epäilevä nuori nainen. Tummat hiukset kehystävät tummia kasvoja jotka ovat hyvin sirot ja kauniit. “Ei täällä voi mitään tehdä, pelottaa ulkoillakin lasten kanssa kun epämääräisen oloinen porukka valtaa lasten leikkipaikat.” Hetken juteltuamme nainen pyytää, että hänelle varmasti muistetaan ilmoittaa jos yhteinen äitien ja lasten kerhotoiminta alkaa.

Syksyllä uusi geronomiopiskelijoiden porukka jatkoi keväällä 2016 aloitettua työtä asukastoiminnan virittelemiseksi Myllypuron alueella. Jalkauduimme Yläkiventie 2 ja 4 taloihin. Kiertelimme ovelta ovelle ja haastattelimme asukkaita. 19 tunnissa ehdimme soittamaan 370 ihmisen ovikelloa, tapaamaan toista sataa asukasta. Loppujen lopuksi saamaan 50 ihmistä kiinnostuneeksi projektista, jossa asukkaat itse pääsisivät vaikuttamaan ja luomaan yhteisönsä näköistä asukastoimintaa.

Vaikka kaikki ovet eivät auenneetkaan, kohtasimme monia kiinnostuneita ja innostuneita asujia, jotka olivat halukkaita lähtemään mukaan. Ihmiset olivat avoimesti halukkaita kehittämään omaa naapurustoaan. Kokosimme toiminnan kehittämisestä kiinnostuneita ihmisiä yhteen ja loimme työpajan, jossa asukkaat pääsivät ideoimaan yhteistä, mielekästä tekemistä. Työpajaan kerääntyi asukkaita aina pienestä vauvasta vaariin pohtimaan sukupolvien välistä yhteistä toimintaa. Lasten elokuvailta, miesten peliporukka ja kävelypoppoo saivat jo nopeasti tuulta alleen ja yhteistä toimintaa alkoi rakentumaan. Sekä asukkaita, että meitä opiskelijoita pohditutti kuitenkin paljon se, kuinka saadaan houkuteltua yksinäisiä asukkaita yhteisölliseen toimintaan. Muutama aktiivinen ikäihminen lupasi jatkaa opiskelijoiden aloittamaa etsivää työtä ja hakea ihmisiä aivan kotoa asti. Oli ihana kohdata ihmisiä, jotka olivat niin innostuneita ja kiinnostuneita oman alueensa kehittämisestä. Toisesta ihmisestä huolehtiminen ja välittäminen tuntui yhdistävän työpajan väkeä. Nämä asukkaat halusivat tehdä asuinympäristöstään vielä paremman, iloisen ja eloisan paikan asua.

Arja Apo, Johanna Faraj, Ruth Keyriläinen, Minna Kupari ja Hanna Paunonen geronomi (AMK) tutkinto-ohjelman opiskelijoita

Myllypuropäivää vietettiin 27.9.2016

Työste oli mukana 27.9. järjestetyssä Myllypuropäivässä. Tapahtumassa oli mukana paljon alueen toimijoita, yhdistyksiä ja Myllypuron asukkaita. Tapahtuma-alueena oli Asukastalo Myllärin ympäristö, Metropolian työmaa-alue sekä Liikuntamylly. Monipuolinen ohjelma houkutteli paikalle hienosti alueen asukkaita.

Mölkkyä

Mölkkyä ja muita pihapelejä

Työste näkyi tapahtumassa monella tapaa, kuten Työsteen ideapajoissa oli myllypurolaisten osallistujien kanssa suunniteltu. Työsteen toimijat vetivät keskuspuistossa Mölkkyä ja muita pihapelejä, keräsivät sananlaskuja Myllärissä sekä jalkautuivat Liikuntamyllyyn ja Metropolian peruskiven muuraustapahtumaan.

Työste iloitsi valtavasti tapaamisista Myllypurolaisten kanssa ja toivottaa kaikki kiinnostuneet mukaan Työsteen toimintaan!

Iloisia Työste-toimijoita

Iloisia Työste-toimijoita

 

Työsteessä kehitetään mielekästä toimintaa ja hyvää arkea omaan asuinympäristöön myllypurolaisten kanssa. Toimintatavassaan Työste myös verkostoituu olemassa olevien yhdistysten ja alueen muiden toimijoiden kanssa sekä yhdistelee jo olemassa olevaa vireää myllypurolaista toimintaa.

Meitä erityisesti kiinnostaa, miten työelämän ulkopuolella olevat ja ikäihmiset voivat yhdessä luoda omaa elämäntilannettaan vahvistavia toimintoja.

Tule mukaan kokeiluihin ja ideapajoihin, joissa voimme kohdata toisemme ja ideoida sekä suunnitella yhdessä. Käynnissä olevista kokeiluista saa tietoa ideapajoissa. Seuraa myös tiedotusta asukastalo Myllärissä ja nettisivuilla tyoste.metropolia.fi.
Voit kysyä lisätietoja sähköpostitse kaija.kekalainen(at)metropolia.fi  ja mari.heitto(at)metropolia.fi.

Sananlaskuja kerättiin Myllärissä

Sananlaskuja kerättiin Myllärissä

Ihmisvilinää Myllypuropäivässä

Ihmisvilinää Myllypuropäivässä

Enhancing the preconditions of employment and working capacities of people outside the labor market – forming an understanding of the needs

 

Työste ja hankeessa kehitteillä oleva itsearviointiväline oli esillä Eurooppalaisessa toimintaterapian kongressissa kesäkuussa 2016. Toimintaterapeuttiopiskelija Kaisa Harmaala esittää posteria.

Työste ja hankeessa kehitteillä oleva itsearviointiväline oli esillä Eurooppalaisessa toimintaterapian kongressissa kesäkuussa 2016. Toimintaterapeuttiopiskelija Kaisa Harmaala esittää posteria.

Handout

Naapuruusapu – Miten minusta tulisi parempi naapuri?

Ammattikorkeakoulu Metropolian Vanhustyön opiskelijoina osallistuimme Työste-hankkeeseen tehden innovaatiopintoihimme liittyvää projektia. Kehitimme ideaa: ”Naapuruusapu – Miten minusta tulisi parempi naapuri?”, eli tapaa, jolla vuokratalon asukkaat saataisiin mukaan pohtimaan omia mahdollisuuksiaan vaikuttaa vuokratalonsa monisukupolviseen ja monikulttuuriseen yhteisöllisyyteen.

Tuotimme projektissa sekä posterin, joka jaetaan vuokrataloyhtiön porraskäytäviin että videoklipin. Näiden tarkoituksena on herättää asukkaita pohtimaan omia mahdollisuuksiaan vaikuttaa lähialueensa yhteisöllisyyteen. Tämän pohdinnan toivomme kantavan hedelmää tulevan syksyn opiskelijavoimin käynnistämässä kivijalkatoiminnassa.

Toteutimme koko projektin osallistamalla asukkaita mm. jalkautumalla ostarille kuulemaan heidän ajatuksia ja toiveita mielekkäästä arjesta. Ostarin penkillä käymämme keskustelu ikäihmisten kanssa konkretisoi hiljaisen tiedon ja elämänkokemusten jakamisen tärkeyden. Ikäihmiset tuntuivat olevan valmiita tutustumaan kerhotoiminnan kautta eri-ikäisiin ja uusiin ihmisiin myös eri kulttuureista. Koimme, että tällainen toiminta on yksi mahdollisuus vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja kasvattaa heidän ymmärrystään ihmisen arvokkuudesta, iästä ja kulttuuritaustasta riippumatta.

Olimme heti projektin alussa yhteydessä alueen moniin eri toimijoihin. Merkittävimmäksi yhteistyökumppaniksemme muodostui vuokralaistoimikunnan puheenjohtaja. Hänen avullaan toteutimme asukkaille nettikyselyn Myllypuron vuokralaistoimikuntasivuston kautta, jossa on oma linkkinsä Työste-hankkeeseen. Nettikyselyssä asukkaat voivat vapaamuotoisesti kertoa omista ajatuksistaan ja tarpeistaan, jotka huomioimme projektin edetessä. Puheenjohtaja toimi myös linkkinä meidän ja alueen vuokralaistoimikuntien muiden puheenjohtajien välillä. Heidän kauttaan toivomme saavamme aktiivisia asukkaita mukaan toimintaan.

Uuden toiminnan käynnistämiseksi on tehtävä paljon taustatyötä. Jäimme miettimään myös toiminnan jatkuvuutta, juurtumista ja haavoittuvuutta. Kerhotoiminnan jatkuvuuden kannalta on hyvä, että seuraava opiskelijaryhmä tulee syksyllä jatkamaan toiminnan käynnistämistä. He pystyvät hyödyntämään posteriamme ja videoklippiämme asukkaiden motivoimiseksi mukaan. Liian lyhyet projektit eivät mahdollista toiminnan jatkuvuutta, puhumattakaan sen juurtumisesta, joka vaatii aikaa. Jos mukana ei ole riittävästi aktiivisia kerhotoiminnan toteuttajia, on toiminta myös haavoittuvaa.

Myllypuron yhdyskuntatyöntekijän mukaan tälläkin hetkellä alueella on useita eri hankkeita meneillään. Mitä myllypurolaiset saavat niistä? Oma ideamme korttelikerhosta on konkreettinen ja asukaslähtöinen. Sen tarkoituksena on herätellä asukkaiden ajattelua naapuriavusta, joko itse sen antajana tai vastaanottajana. Samalla se ohjaa asukkaiden ajattelua siihen suuntaan, miten minusta tulee parempi naapuri. Antamalla itse myös saa.

Matalan kynnyksen asukaslähtöisen kivijalkatoiminnan toteutuminen on myös Työste-hankkeen tavoitteiden mukainen. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa nimenomaan palveluja, ei tuotteita. Työste-hankkeen haasteellisuutena koetaan eri ilmiöiden monimuotoisuus. Parhaimmillaan kivijalkatoiminnassa pystytään yhdistämään työttömät, ikääntyneet, monisukupolviset ja monikulttuuriset ihmiset toimimaan yhdessä.

Minna Kuusela ja Jaana Auer
geronomi (AMK) tutkinto-ohjelman opiskelijoita