Meitä kutsutaan palaamaan aina välillä takaisin siihen johonkin hyvään tai parempaan. Voi tietää olevansa suositun lajin harrastaja, kun on liittynyt asuinalueensa Marttoihin. Naapurien apua voi pyytää taas niin kuin ennenkin, sillä Nappi Naapuri -verkkopalvelu kerää samalta alueelta yhteen asukkaita, jotka voivat vaihtaa palveluksiaan tarpeensa mukaan. Yhdenlaisesta perinteen paluusta kertoo sekin, että jokin aika sitten uutisoitiin, että Afrikan tähti -pelit oli myyty kauppojen hyllyiltä loppuun. Älypuhelimen tilalle voi hankkia sellaisen omalla jalallaan seisovan puhelimen ja tietenkin laittaa sen puhelinpöydälle.

Myös Mölkky-ulkopelille on kertynyt pelivuosia rivakasti. Kun Mölkyn pelaajia löytyy vuosien varrella aina vain lisää, voi sitä kutsua perinnepeliksi. Tämä uusi nimitys johtaa Helsingin Myllypuroon, jossa on syksyllä 2015 alkaneen TYÖSTE-hankkeen myötä otettu Mölkky peliksi, joka tuo yhteen alueen ikäihmisiä ja työttömänä olevia asukkaita. Kun olen sisäistänyt sen, että Mölkky on perinnepeli, on vuoroni kohdata sekin, että sen pelaamisessa toteutuu yhdessä tekeminen, ja näin ollen on myös yhteisöpeli.

Huomaan, että nyt on aika selvittää, että mistä Mölkyn pelaamisessa on kyse: millaista peliä Myllypurossa tulevat pelaamaan eri-ikäiset asukkaat? Millaisen pelin äärelle he perustavat yhteisöjään?

Ehkäpä suomalaisen mielessä Mölkyn suosio on sen yksinkertaisuudessa. Mölkkykeilat on yleensä valmistettu luonnonmukaisesta puusta. Pelin kotisivuilla puumateriaalin luvataan tulevan kestävästi kasvatetuista metsistä. Suomalaiselle pelaajalle puu on tuttu, jopa rakas materiaali. Siihen on useimmilla jonkinlainen tunneside. Iäkkäät pelaajat ovat ehkä jossain vaiheessa elämäänsä lämmittäneet puulämmitteistä saunaa. Klapeja on tarvittu lämmitystarpeisiin. Iäkkäillä helsinkiläisillä on tietoa siitä, miten maisema on vuosikymmenien kuluessa muuttunut, kun metsiä ja metsikköjä on hakattu pois asutusalueiden tieltä.

Pidän mölkkykeilan tunnusta. Keilaa ei ole käsitelty ainakaan näkyvästi millään aineella. Keilassa on sellainen tuntu kuin se olisi juuri tullut verstaasta. Keilat eivät ole komeilevia. Ne sopivat jokaiselle. Tuntuu, että puuhun perustuvan pelin ympärille on hyvä kokoontua, on kuin kokoontuisi yhteisen takkatulen äärelle!

Olen tottunut näkemään Mölkyn pelaajia pölyävillä hiekkakentillä. Mölkky on kuitenkin peli, jonka voi viedä mukanaan lähes minne vain. Jos keilat pysyvät pystyssä pelialustalla, Mölkkyä voi pelata. Ryhmät varmaan kiinnittyvät tuttuihin pelipaikkoihin, mutta periaatteessa sitä voi pelata paikkaa vaihdellen, kunhan pelaajat tietävät, minne kullakin kerralla suunnataan.

En tunne Myllypuron aluetta, mutta asukkailla on paikantuntemus hallussaan. Myllypuron ulkoilukentällä on ilmeisen hyvä pelata Mölkkyä. Vai onko vaikkapa Myllypuron Mediakirjaston läheisyydessä alue, jossa voisi lämpimänä kevätpäivänä käydä Mölkkymatsin? Siinä samalla iäkkäät myllypurolaiset ja työtä hakevat asukkaat voisivat hyödyntää myös Mediakirjaston palveluita. Ensin Mölkkyä, sitten vaikka kirjastoon!

Kun tunnistaa toisen Mölkkyä pelaamaan haluavan myllypurolaisen, voi tätä haastaa peliin. Mölkyssä riittää, että pelaajia on kaksi. Isolla joukolla pelaamisesta tulee tietenkin vauhdikkaampaa ja hauskempaa. TYÖSTE-hankkeessa toivotaan saatettavan yhteen iäkkäitä ja työikäisiä, jotka ovat vailla työtä. Mölkky yhdistää kaikenikäisiä kuntoon katsomatta.

Mölkkyä Myllypuron kauppakeskuksen aukiolla (kuva: Toni Saravirta)

Tutustumiseni Mölkkyyn alkaa olla jo paremmalla puolella. Saavatko myllypurolaiset myös maahanmuuttajataustaiset naapurinsa mukaan pelaamaan Mölkkyä? Näin voisi käydä, koska säännöt ovat helpot. Voisi olla ehkä hyvä osata numerot suomeksi. Sitten voi jo käydä pelaamaan. Tuleeko Mölkky olemaan Myllypurossa sellainen ajanviete, joka tuo yhteen iäkkäitä maahanmuuttajia, suomalaistaustaisia iäkkäitä ja työikäisiä näistä kummastakin ryhmästä?

TYÖSTE-hankkeesta lähtöisin oleva Myllypuron Mölkky on nyt suunnitteilla, mutta seuraavien kuukausien kuluessa siitä voi tulla elävä, elämää ja ihmisiä yhdistävä peli. Vaikka Mölkky on verrattain tavallinen peli, sitä voi pelata, vaikka olisi puolustanut Suomea sodassa, menettänyt toisesta kädestään liikkuvuuden, käynyt läpi YT-neuvottelut, tehnyt liian paljon pätkätöitä tai huomannut, että suomen kieli tarvitseekin vielä kohennusta, jotta työpaikka irtoaisi.

Iäkkään ja työttömän olevan välille voi kehittyä yllätyksellinen suhde, josta aukeaa näköalaoja kauas menneisyyden ja tulevaisuuden kysymyksiin ja kokemuksiin. Yksinäiseksi itsensä tunteva iäkäs voi löytää toisen yksin olevan iäkkään, joka on henkilönä mielenkiintoinen ja luottoystäväksikin sopiva. Työtön asukas ehkä kohtaa toisen samassa tilanteessa olevan ja syntyy yhteistä kokemustenvaihtoa ja kasvamista. TYÖSTE-hankkeen Mölkky-ryhmissä monet ihmissuhteiden suunnat ovat mahdollisia. Ihmissuhteet rakentuvat yhteisöllisyydeksi, yhteisen voiman kerrostumaksi.

Mira Kärppä, Milla Pitkänen ja Toni Saravirta