Työsteen tarkoituksena on saada työtä vailla olevat ja ikäihmiset yhdessä kehittämään itselleen mielekkäitä arjen toimintoja ja myös kokeilemaan niitä käytännössä. Ideoita kehitellään ensin työpajoissa ja tuumasta toimeen ryhdytään mahdollisimman pian osallistujille tutuissa maisemissa.
Kahdessa ensimmäisessä työpajassa ideoitiin ja työstettiin teemoja, kuten ulkoilua ja pihapelejä. Sellaisia jotka oikeasti kiinnostavat tai voisivat olla kokeilemisen arvoisia pajaan osallistujien mielestä. Seuraavassa työpajassa Sari Nybäck Nuorisoasiankeskuksesta piti ympäristövastuullisuudesta esityksen, joka innosti osallistujia suunnittelemaan kaupunkiviljelypäivää. Huhtikuun alussa kaikki oli valmista Kaunis Myllypuro -tapahtumaan.
Mielenkiintoisen ohjelman lisäksi tapahtumaan saatiin järjestettyä keväistä auringonpaistetta! Kauppakeskuksen aukiolle olikin kerääntynyt mukavasti väkeä, niin iän myötä kuin muulla tavoin elämänkokemusta hankkineita. Maukkaan kasvishernekeiton nauttiminen näytti olevan luonteva tapa saada toisille tuntemattomat ihmiset jutustelemaan keskenään. Ja Mölkyn pelaaminen porukalla toi kivasti hymynkaretta uurteisimmillekin kasvoille. Monenmoista ympäristöaiheista ihmeteltävää oli infoista ja istutuksista sahansoittoon. Tärkeintä on saada ihmiset kohtaamaan ja kokemaan yhdessä uusia ja innostavia asioita. Oppi ja onnistumisen elämykset kuuluvat myös vanhoille päiville, ja ennen kaikkea välillä kovaakin elämänkoulua käyneille.
Istutuspussien taittelun opettelua (kuva: Toni Saravirta)
Voisiko kaupunkiviljely olla jotain sellaista, joka loisi yhteisöllisyyttä myllypurolaisten välille ja josta itse kukin saisi merkityksellisiä kokemuksia? Arki betonilähiössä ei olisi niin harmaata, kun ihmiset eivät aina kulkisikaan sen puiston penkillä istuvan ihmisen ohi. Syntyisi tunne, että elämässä olisi vielä jotain annettavaa, tai enemmänkin.
Iso tehtävä Työsteen verkostotoimijoille on tietysti löytää ne työtä vailla olevat ja iäkkäät ihmiset, joita kaupunkiviljely kiinnostaa tai ainakin voisi herättää uteliaisuutta. Ihmisten tavoittamisen lisäksi pitää myös perehtyä itse asiaan, jos asiakas haluaa siitä jotain kysyä. Mitä viljelyn aloittaminen vaatii, mitä voi kasvattaa ja missä? Onko Myllypurossa sellaista? Mitä iloa ja hyötyä siitä voisi olla? Jospa hieman ääneen ajattelua aiheesta – kun se näytti niin kiinnostavan ihmisiä tapahtumassa.
Kaupunkiviljelyä voi harrastaa kuka vain ja melkein missä vain! Se voi yksinkertaisimmillaan olla todella helppoa ja kokemattomatkin selviytyvät siitä aivan varmasti. Viherpeukalot voivat kasvattaa vaativiakin vihanneksia ja kasveja. Hekin saavat haastetta kaupunkiviljelystä niin halutessaan.
Mitä sitten voidaan kasvattaa ja missä? Lähes kaikkea voidaan kasvattaa, kasvatuslaareissa ja – säkeissä voidaan kasvattaa esimerkiksi perunaa pienessäkin tilassa. Keittiössä voi kasvattaa erilaisia yrttejä, ja parvekeviljely antaa silmäniloa myös ohikulkijoille. Erilaisten kukkien siemenpommeja voi heitellä mihin vain, ehkä näin jopa asfaltti saadaan helposti kukkimaan? Taloyhtiön keskuudessa asukkaat voivat lisätä yhteisöllisyyttä viljelemällä yhdessä. Naapurit voivat laittaa kerrostalon sisäpihalle kasvatuslaareja, tietenkin taloyhtiön hallituksen luvalla.
Viimeisen vuosisadan aikana suomalaiset kaupungit ovat kasvaneet todella nopeasti ja betonilähiöitä on tullut pääkaupunkiseudulle runsaasti. Ainoat vihreät alueet, missä asukkaat ovat voineet itse puuhastella, ovat siirtolapuutarhat ja palstat. Onneksi kaupunkiviljelystä on alettu puhua nyt enemmän, ja se on tullut ihmisten tietoisuuteen.
Myllypurossa kaupunkiviljelykset saivat alkunsa vuonna 2012. Viljely lähti liikkeelle mistäs muualtakaan kuin paikalliselta lentopallokentältä. Nyt viljelmää hoitaa noin kymmenen paikallista asukasta. Kaupunkiviljelyllä kasveineen ja asukkaineen voidaan elävöittää maisemaa.
Kaupunkiviljely tuo luonnon ja sen antimet ihan lähelle ihmistä. On olemassa useita tutkimuksia, joissa esille tulevat luonnon terveysvaikutukset. Ne ovat suoraan yhteydessä vähentyneeseen kuolleisuuteen ja sairastavuuteen tai koettuun sairauteen. Erilaiset kivut saattavat helpottaa, kun huomio kiinnittyy ympäröivään luontoon. Kaupunkiviljelyllä ja sen tuomalla vehreydellä ja vihreydellä on vaikutuksia myllypurolaisten terveyteen. Kaupunkiviljely antaa mahdollisuuksia yhteiselle toiminnalle ja vuorovaikutukselle myllypurolaisten keskuudessa. Vihreä lähiympäristö ja kasvun havainnointi voi parhaimmillaan herättää muistoja menneisyydestä. Vihreän piristämään ympäristöön alkaa muistojen mukana virrata useita muitakin sävyjä ja värejä.
Mira Kärppä, Milla Pitkänen ja Toni Saravirta